Eka viikko

Melkein viikko mennyt Tanskassa ja tuntuu että oon kotiutunut tänne melkosen hyvin. Eilen illalla iski ekaa kertaa se karu totuus etten näe kavereita tässä ihan lähiaikoina ja nukuinkin hirmu levottomasti sitten viime yön.

Mun kameran muistikortti häikkää ja pistää mun kuvia mäsäks. Eilen käytiin museossa ja otinkin siellä paljon kuvia, mutta kappas vaan, tänään muistikortin tietokoneeseeni törkätessäni huomasin kyseisten kuvien poistuneen toiseen ulottuvuuteen, vitja. Ei ollut edes eka kerta kun näin kävi, mutta kasaan tähän nyt kaikkea muuta jännittävää ei niin jännittävää.

Aloittakaamme vaikka mun huoneella:

Nykyään toi pahvilaatikko on kylläkin jo muuttanut pois tuolta nurkasta

Mun huone ei oo ihan niin pieni kun toi kuva antaa ymmärtää, itseasiassa mun huone on suunnilleen kaksinkertanen tuohon ylimpään kuvaan nähden. Kun tulin tänne niin kaupassa käydessä ostettiin kukka ja kynttiläkippoja tuomaan pientä elämää sinne.

Sitten muita tiloja:

Nää ovenkahvat on ihan parhaita! Kahva ovessa, joka vie mun puolelle taloa, on hylkeen muotoinen :D

Värjäsin hiukset punasiks ennen lähtöä, joten tässä niille, jotka ei mua punapäisenä kerinnyt nähdä:

Moritz on Jaanan vanhin kani ja myös ainoa joka suostuu olemaan sylissä melko mieluusti

Jarpalla ei ole tosissaan vieläkään nimeä, vaikka nimiäiset onkin jo parin viikon päästä. Tästä syystä Jarppa tulee pysymään vauvana/Jarppana/Jamppana/pepenä ainakin siihen asti.

Jarppa on kova kasvamaan ja olikin viikon aikana saanut 400g lisää massaa. Se on myös hullu vauva ja nostelee niskaansa tyytyväisenä ja kieriskelee pois tyynyiltä yms. Eli se tekee kaikkea mitä sen ei vielä tartteis tehdä.. Vaikka Jarppa onkin kasvanut, niin se on silti vielä pikkuruinen.

Ilo on arka, mutta on tottunut muhun jo melkosen hyvin.

Tanska vissiin muuttaa ihmistä, ihmeitä on nimittäin tapahtunut. En ennen syönyt voita leivän päällä mutta kas vaan täällä oonkin yht'äkkiä sitä ruvennut syömään. Kuin myös avokadoa, siis leivän päällä?

Ilmottauduin muuten kielikurssille tuossa pari päivää sitten, kun ilmatteeks pääsin. Tanskassa kunta(/valtio?) maksaa tänne tulijoiden kielikurssit, joten pitäähän sitä sitten sekin hyödyntää. Mua vähän jännättää se, koska en oo mikään kielipää, ruotsiakin opiskellut monta vuotta, vaan kuinka paljon opin? No osaan mä kertoa kuka olen.. Pistivät peräti vaativimmalle kurssillekin, perkele, en vissiin osaakaan englanniks tehdä itteeni ymmärretyks, koska ei se ottanut kuuleviin korviinsakaan että en oo hyvä kielissä, vaan meen kolmos ryhmään koska olen suomalainen, osaan englantia hyvin ja olen opiskellut ruotsia. Mutta etenkin koska olen suomalainen, sitä se jakso jankuttaa koko ajan.... Mulla siis oli joku haastattelu Hellerupin sprogcenterillä.

Nyt jatkan iltaani lenkittämällä Ilon ja lämmittelemällä varpaani takan äärellä.